lauantai 10. marraskuuta 2012

vk. 41 & 42

 JOTEN....

Syy miksi yhdistän kyseiset kaksi viikkoa on yksinkertaisesti

PBL!

PBL (Project Based Learning) on tärkeä osa RCN:n opetusohjelmaa. Joitain samankaltaisuuksia suomalaisten koulujen TET- viikkoihin löytyy, mutta periaate on pikkuisen erilainen.
Siis kaksi kertaa vuodessa oppilaat viettää viikon erilaisten touhujen parissa. Normaaleja koulutunteja tai EAC:ta ei ole. (WUHUUUU!!) Ykkösvuotisille ensimmäinen (eli syksyn) PBL:n aktiviteetti on vapaavalintainen ja toisen aikana voi joko valita jonkun tai suorittaa kattavan Punaisen Ristin ensiapukoulutuksen. (Se siintää tän töhöttäjän tulevaisuudessa)

Valinnan vaikeus kohtaa helposti, vaihtoehtojen ulottuessa surffauksesta shakinpeluuseen, kirjan taitosta ja kustannuksesta maalaiselämään perehtymiseen, aina väkivallattoman kommunikaation kautta ihonhoitoon. Osa (onnekkaita??) sai jäädä koululle, mutta mm. sukellus PBL:än oppilaat matkustivat viikoksi rannikolle. (Sukellukseen tarvitaan merta- oi mikä yllätys! :D)
Nyt jo varmaan herää kutkuttava kysymys: Mitä tämä Villiananas touhusi?

Noh jooh...

Valitettavasti juuri päivänä jona nettikaavakkeeseen olisi toiveet aktiviteettien osalta pitänyt täyttää, oli itsepäinen salakavala mahatauti asettautunut kotoisasti taloksi meikäläisen kroppaan. Sen verran heikossa kunnossa ettei koneelle päässyt ja samalla niin väsynyt ettei jaksanut välittää. Ja tuloksena oli heivaus PBL:ään johon KUKAAN ei halunnut:

YHDYSKUNTAPALVELU!


Oli kyllä kokemus aikamoinen tämä viikko ja rankka kuin mikä! Ja jos tarkempaa tietoa siitä mitä saatin aikaiseksi halajat, tässä olisi linkki maailman MAHTAVIMPAAN PBL- elokuvaan. Kuvamateriaali on kaikki täysin spontaania ja hassuttelua, mutta valitettavasti koko video on englanniksi.


http://www.youtube.com/watch?v=ikTSpW3-1Yw&feature=plcp

Ja tuommottisen viikon jälkeen oli sekä tosi mukava että pikkasen haikea palata "arkeen"...

Teatteriryhmän kanssa saatiin VALTAVA lahjoitus pukuvarastolle joltain enemmän ja vähemmän randomilta Flekken asukkaalta. Ilmeisesti tämä toimelias muori oli innostunut ompelemaan enemmän vaatteita kuin talosta löytyi varastokapasiteettia. Niimpä viikko hurahti enemmän ja vähemmän pelleilessä ja tutkiessa 23:n täyteen tungetun Ikeakassillisen sisältöä.

Tässä pieniä makupaljoa siitä mitä löydettiin:


Yllä: Dorothy löysi hyvän haltijattaren & lintsauksen ABC: kuinka maastoutua Norjan syksyyn- mallisto.

Oik. Olenko mä julma löytäessäni jonkunlaista yhdennäköisyyttä?


Ylllä vas. ÄLÄ KYSY! Piste.

Yllä oik. Spiderman iskemässä latinoruususta (kumma kyllä viikko eteenpäin ja näistä kahdesta tuli pari...)



" Thö Norwegian swan"- pose

" Norjastyle!"

















Vas. MELKEIN onnistui jonglööraus tältä duolta! (omena läjähti ikkunaan niin että heläthi..)


Perjantaina
päätettiin pitää huoneillallinen ja tätä kautta aloittaa uusi perinne. Kerta kahteen viikkoon yksi meistä kokkaisi kokonaisen aterian omasta maastaan muille maisteltavaksi. Perjantai oli kaikkien mielestä paras päivä, sekä aikataulujen että kanttiinan tarjonnan kannalta. (Jostain syystä ihmiset eivät tunnu arvostavan vegetaristibuffettia...)

Suomalaisen aterian menu:

Makaronilaatikkoa
Perunalepuskoita
Korvapuusteja

Ihme ja kumma, kaikki olivat tyytyväisiä ruokaan. Kaksi pellillistä pullia katosi ennätysajassa, eikä Valkea Kellokani tuntunut saavan tarpeekseen lepuskoista. Herttakuningatar tyytyi ylhäiseen tapaansa kuuntelemaan musiikkia korvanapeistaan ruokapöytäkeskusteluun alentumisen sijaan ja Ihmemaan Liisalla oli taas tuhat ja yksi juorua jaettavanaan. Kun Hassu Hatuntekij viiein totesi kohta räjähtävänsä ja raahautui vaivalloisesti sängylleen, oli illallinen virallisesti ohi. Loppujen lopuksi olikein mukava ilta, etten jopa sanoisi!

Ja taas jatkellaan myöhemmin!!

tiistai 6. marraskuuta 2012

vk 40

 Joten...


Heipähei taas!


Kuten kaikki kotinurkan löhötuolissa amatooriajattelua harrastavat jokapäiväsherlockitkin varmaan kuvista osaa päätellä, alkoi viikko aika mahtavanmoisella vaelluksella.

 Tähän mennessä korkeimmalle huipulle (400m) kipuamis-kapuaminen otti mukavat kaksi tuntia mutta näköala TODELLA palkitsi vaivan...
 Ja tietenkin perinteinen piparitauko huipulla :D
(Joka kerta kun saavutetaan määränpää, avataan pari pakettia kekksejä ja joko
A.) Kuunnellaan vetäjän esitelmää vuoresta ja sen historiasta
tai
B.) Jutskaillaan keskenään, hölmöillään ja hengähdetään.
Voitte vaan veikata kumpi näistä on todennäköisempää? ;D)


Ei- nordikit (eli ihmiset muista kuin pohjoismaista) ihmetteli suuresti vesiputouksia (täytyy myöntää että ne salpasi tämänkin Villiananaksen hengityksen aika-ajoin) kanervikkoa, puolukoita ja karpaloita.
Rohkeimmat uskaltautuivat maistamaan punaisina hehkuvia marjoja, mutta päätyivät irvistysten kautta sylkemään ne varvikkoon.
Eipä voi silti kokeilunhaluttomuudesta syyttää!


 Yllä: Ihan oli pakko laittaa esimerkki, ettei ryhmäkuvassa aina tarvitse vain hymyillä ja katsoa kameraan.
Oikealla: Mikäpä sen mukavampaa kuin hiustenlaitto inspiroivassa ympäristössä :D

Yllä: Ja tässähän siis todellakin kyse vain etäisyyksistä, ei mistään epäilyttävämmästä...


 Mr. Lipputanko innostui ratsastamaan sodan aikaisella tiedustelulennokilla kunnes humpsahti kanervikkoon ja satutti polvensa. "Sen siitä saa kun pitää hauskaa" totesi tämä pöllämystynyt seikkailija kömmittyään ylös naurunremakan säestyksellä...

Ryhmän vetäjä huipulla: "Missä suunnassa on koulu?"

* Sormet suhahtavat ilman halki päätyen osoittamaan miljoonaa eri suuntaa*

 Vetäjä: "Onneksi takaisin kampukselle päsy ei oo teidän käsissä..."


Ja tässä malliesimerkki IB- oppilaan luovuudesta kun on kyse lepäämisestä! (Jätkä oikeastaan nukahti katsellessaan maisemia...)
Jooh ja aivan MAHTAVAN kelin lisäksi meitä juuri ennen lähtöä päätti piristää...

SATEENKAARI!

Ja ryhmän vetäjä kertoi tarinan omasta kotimaastaan:

" Se, joka löytää sateenkaaren pään ja kulkee sitä kohti kunnes kohtaa sen, vaihtaa sukupuolta. Tämän kumotakseen on hekilön löydettävä saman sateenkaaren vastakkainen pää ennenkuin se kokonaan katoaa. Tämä on tunnetusti mahdotonta, eli kerran tapahduttua ei takaisin ole tulemista."

Folkkimiehen kanssa siinä sitten kahteen pekkaan päätimme testata tämän teorian, mutta sateenkaaren pää sukelsi suoraan vuorenriteen reunakielekkeeltä alas. Rohkeutta laskeutumiseen ei kummaltakaan tuntunut löytyvän, eli Myytinmurtajien leikkiminen sai jäädä toiseen kertaan.


Ja sitten keskellä viikkoa:

Koska yritetään kovasti vaikuttaa siltä kuin tää kupla ei tukahduttaisi ja eristäisi meitä ulkomaailmasta, on esimerkiksi maailman hittibiisit ja nettivillitykset TODELLA vahvassa roolissa täällä. Viime aikoina valtavaan menestykseen noussut todella naurettava nettivideo saavutti ihan JÄRKYTTÄVÄN suosion ja levisi karsealla vauhdilla ympäri kampusta. Jos et osannut edes puolta kertosäkeen tanssista, olit NIIIN OUT!  Eipä siis auttanut tämän töhöttäjän muu kuin sosiaalisen kuplapaineen alla opetella:


http://www.youtube.com/watch?v=9bZkp7q19f0


Ja sitten tässä jotain jota saatiin aikaan lähes koko kampuksen ykkösvuotisten voimin:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=-zaCbeuKUE0

Kommentteja ja arvoitinteja otetaan vastaan :D


JA vielä lopuksi:

Kun aiemmin oli täällä päivittelyä siitä kakkosvuotisten pitämästä showsta, oli aika pistää kova kovaa vasten ja järjestää:


YKKÖSVUOTISTEN SHOW!!!




 






 Että semmottista tällä viikolla....

PALAILLAAN!!