27.8.2012

   No NYT ollaan päästy asiaan!

On siinä jotain hyvää, että on "Nordikki". Kaikkien muiden paitsi pohjoismaalaisten oppilaiden tulee käydä poliisiasemalla maanantai ja tiistain aikana sopimassa jonkin sortin kansalaisuus- ja visajuttuja. Pohjoismaalaisille päiväohjelmaa on +/-0, eli vapaata vaan. Aamulla heräsin viittä vaille aamupala, vetäisin onepiecen päälle ja raahustin kanttiinaan. Tankkauksen jälkeen kuuma suihku ja vilkaisu ikkunasta vahvistamaan toteamusta että AURINKO PAISTAA!!! 8)

Upea syksynkirpsakka auringonpaiste houkutteli ulos touhuamaan ja suunnitteilla oli epävirallinen päivövaellus lähimmälle vuorennyppylälle muiden kampuksellajumittakien kanssa. Ihmemaan Liisalla ja Folkkipojalla oli suunitelmissa kokeilla ensimmäistä kertaa RCNUWC:n kansallisurheilua: liftausta. Päämääränä siinsi Dalen "suuri kaupunki" (neljäsosa Kotkan keskustasta) jonne matkaa ensin neljä kilometriä Flekkeen ja sieltä päätähuimaavat kymmenen itse Daleen.

Koska tutkimusmatkailu tuppaa riivaamaan tämän villiananaksen verta oli aivan pakko liittäytyä liftariporukan seuraan ja siirtää vaeltelut tuonnemmaksi. Klo. 10.20 päättäväinen kolmipäinen porukka lähti rivakasti marssimaan kohti liftauspaikka A:ta Felkken Joker-supermarketin pihaa.

Kyllä kelpaa kävellä! Ihmemaan Liisan kolme takkia vähenivät yhteen yllättävän nopeasti :D

Paalatun ja pussitetun heinän päällä pidetyn tauon aikana kuultiin mm. lausahdukset: "Oih, nyt mä oon ihan märkä!" Ja: "Voi että ku mä oon niin kuuma!" (Toimivat siis paremmin in English)

Niin siis niitä maisemafiilistelykuvia kävelymatkalta ^^

Tarpeeksi näkyvä kyltti ja peukku; kaikki tarvittava on!

Ihmemaan Liisa oli hiukan kärsimätön. "Jos ei  kohta tuu kyytii, nii hypitään Daleen vaikka yhellä jalalla!!"

Okei tästä lähtee, onko kaikki valmiina?

Koska liftaaminen ON yksi yleisimpiä liikkumiskeinoja UWCRCN:n oppilailla, Flekken asukkaat ovat tottuneet liftareihin. Jo toinen ohimenevä auto pysähtyi ja vain kymmenen minuutin odottelyn jälkeen ryhmä rämä oli matkalla kohti Dalea. Mukava iäkäs norjalaismies kertoili tarinoita upeista vuorimaisemista ja mutkaisten teiden vaarallisuudesta farmarin matkan taittuessa nopsasti.

Kaikista onkelmaisista huolimatta perille päästiin ja tietenkin Kotkan Pasaatin takia "piloille hemmolteltuna" oli ihan pakko tsekata paikallinen kauppakeskus. Ei ollut hyvä.

Ja tässä hyvä esimerkki "lainrikkojista" jotka mässäilevät leipää supermarketeissa!

Maailman mahtavimpana kielimiehenä Folkkimies tavasi Flekken väärin...

Ruokatauolla nautittiin ravitsevista supermarketin antimista: Juustonaksuista, pakastepizzasta, banaaneista ja jugurtista.

Silti onnistuimme pääsemään takaisin kampukselle ja vielä opettajan kyydissä!!

Ja illalla tämä touhukas villiananas päätti ilahduttaa kanssaopiskelijoitaan ja tekaisi maailman mahtavimman MUTAKAKUN!!

Ihanan päivän jälkeen Ihmemaan tapoihin tottuneena oli huoneessa 103 Villiananaksen teekutsut. Pienen pöydän ympärillä tärkeitä ihmisiä, kaikilla erilainen teekuppi kädessä ja mutakakkupala hyvin erikoisilla lautasilla, jotka lähes kaikkien piti jakaa. Iloista riehakasta naurua ja meteliä lampimässä valossa iltamyrskyn riehuessa ulkona. Mustikkamuffinssiteen huumaava höyry sieraimissa ja kiitosten satelu yhdestä sun toisesta suusta sai hymyn venymään korvasta korvaan.

Tänä iltana Ihmemaa on muuttunut.
Nyt on koti.
Mä olen kotona.