17.8.2012

NYT MENEE PIKKUISEN YLI!!


Harvinaisen maanantaisen (ja OMG mikä yllätys SATEISEN) maanantain iltana oli todella vaikeaa ajatella selkeästi. Mikään ei oikein huvittanut ja silti niin moni asia painoi päälle. Lisäksi koko koulun ylä tuntui riippuvan huonon tuulen verho joka kuristi yksi kerrallaan itse kutakin.

Sunnuntai sinänsä (ainakin ilta) oli ollut suorastaan mahtava!
Sinimiehen kanssa katsoimme Populärimusiikkia Vittulanjänkältä suomeksi norjalaisilla tekstityksillä. Kyseisen elokuvan tapauksessa "suomeksi" tarkoitti kertojan lisäksi ruhtinaallista viittä suomenkielistä lausetta loppujen ruotsinkielisten repliikkien seassa. Noh, tulipahan treenattua ruotsia. Ja samalla tuli tehtyä läksyt siltä osalta, ettei Sinimiehen (jonka takia elokuva katsottiin) tarvitsisi enää lukea kirjaa loppuun.

Oliko tuo nyt sitten niin fiksu veto, siihen en ota kantaa.

Itse tosin syyllistyin aivan samaan syntiin katsoessani "Doll's housen" (näytelmä jota luemme World Litin tunneilla) ensimmäisen näytöksen. Tosin syylisyys painoi sen verran rajusti, että seuraavana aamuna kertasin juonen kirjasta itsestään.

Mutta siis tosiaan siellä iltaa istuskelimme ja vietimme Sinimiehen sängyllä sinistä kitaraa rämpytellen ja dubstep (outo urbaani musiikkigenre) kappaleita uuteen uskoon rukkaillen. Yön pimeydessä hiippailin enemmän ja vähemmän sääntöjen mukaisesti kohti kotitaloa kun kesken kaatosateessa törmäsin Marilyniin. Siinä täristen hetken huumassa päädyimme pitämään spontaanin yökylän ja aamulla tämän villiananksen sängystä kömpikin ulos kaksi toisensa niin paljon paremmin tuntevaa ystävystä.

Ja maanantaina tosiaan päivä alkoi suihkun kenkuttelulla. Kun edessä oli vain tunti ennen hyppytuntia ja Cookie breikkiä päätin sinnitellä ilman kanttiinan viemärivettä, Gary kun ei oikein tahdissa aina meinannut pysyä mukana.

Tuulispäänä viiletin siis kohti auvoisaa aamupalaa kun huomasin harmikseni Kananaisen olevan sairaana. Kova alilämpö ja heikotus riivasivattätä pikkuista olentoa ja niimpä hengahdystauot menivätkin enimmäkseen ruuanhaussa ja huomion antamisessa sitä tarvitsevalle.
Täällä huomaa todella joko

A. Olevansa aivan järkyttävän yksin tai
B. Olevansa onnekas ja rakastettu,

kun on kipeänä. Koska Kananainen ei todellakaan ansainnut A- kohtaloa, uhrasin mielelläni pari ylimääräistä juoksureissua ja keskittymishetkeä hänen suuntaansa.
Kun koulu sitten loppui, tapahtui ihmeitä...

SATEENKAARI!!

Ja aurinko ilmestyivät yksissä tuumin taivaalle ja niinpä kauppareissu jalkaisin Flekkeen ei ottanut kuin puoli tuntia suuntaansa. Kun läksytkin oli tehty, tuli pieni tenkkapoo; mitäs sitten?

Noh jonkun verran nyt haluan sanoa asiasta x:

Olen addiktoitunut TSK:hon.

Niille jotka eivät muista mistä on kyse, puhun siis koulumme ja Haughlandin keskuksen yhteisestä salista. Pääpiirteittäin joka ilta tiistaita lukuunottamatta vietän tunnista kahteen tekmällä erilaisia lihas- ja kuntoharjoitteita. Jotenkin siitä on vaan muodostumassa tosi pinttynyt tapa.

 
On yllättävää, miten paljon salilla voi myös olla sosiaalista elämää, sillä mitä ilmeisimmin parhaat juorut kuulee kuntopyörän satulassa. Ja juoruakkojen innostuessa louskuttamaan leukojaan vähän liiankin tiuhaan, tämä ananas suuntaa vihreämmille laitumille punttipuolen suojiin.

Ja ihan on pakko mainita TSK:n aulan piano. Vanha puinen mahtivempele seisoo nurkassa arvokkaan ja jopa hiukan aavemaisen näköisenä. No tietenkin uteliaana otuksena en malttanut pitää näppejäni erossa ja tässä tulos:

Kun sitten hipsuttelin kohti toivottavasti toimivaa suihkua ja lämmintä petiä, taivas repesi. Uskomattoman kaunis ja samalla raaka sade piiskasi koko seutua ja saimpahan napattua aikas mukavan kuvan:

Ja vielä viimeiseksi olen saanut palautetta siitä, ettei musta itsestäni ole tarpeeksi kuvia.
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, etten kovin kovasti kameran EDESSÄ olemisesta nauti...
Tässä nyt sitten kuitenkin henkilöille nakki & muusi (tiedätte keitä olette) omistettu oikein tyylikäs teiniposeeraus.

Ja selityksenä seuraava:
Havainnoiva esimerkki tämän villiananaksen vakiotyylistä koululla."The drowned sewer rat" (suom. hukutettu viemärirotta) on aina kovan työn ja vaivan takana. Ei tarvitse kuin astua ulos ovesta ja TADAA, lookki on valmis... :DD

Että tämmöttistä tällä kertaa....

Palaillaan taas!!