1.9.2012

*HAUKOTUS*

Viikonloput on sitten mukavia.

Ihanien ja sikeiden yöunien jälkeen oli ilo tassutella hiljalleen brunssille. Höyryävän kuuma makea riisipuuro turrutti kanttiinakahvin maun ja antoi parhaan mahdollisen alun päivälle.

Seuraan liittynyt Saksalainen pyysi minua oppaaksi viereiselle vuorelle. Sovitun retken tarkoituksena oli kerätä kanttarelleja. Jos saalis olisi suurehko, se jaettaisiin ja jos ei, se annettaisiin adviserillemme Chrisille. (Joka tunnetusti arvosti sieniä) Niimpä puolipäivän aikaan tarmokkaina suuntasimme kohti metsäisiä rinteitä.

Joo just...
Kahden tunnin samoilun jälkeen tuloksena HUIMAT neljä ja kolme neljäsosa kanttarellia! Pitkän neuvottelun jälkeen päätyivät himosienestäjät tulokseen A: annetaan sienet metsälle.
Kaikille uteliaille kerrottiin retken tarkoitukseksi vain pääsy vuoren huipulle. Uskokoon ken uskoi.

Kanttiinan ilmoitustaululle oli ilmestynyt mysteerinen lappu, jossa ilmoitettiin kaikkien ykkösten pakollisen kokouksen sijoittuvan kello puoli kahdeksaan Hoghissä. Kaikkien löydettyä istumapaikat kenenkään tietämättä mistä oikeastaan oli kyse, ilmestyi lavalle harvinaisen charmikas latinoparivaljakko. Oli tullut aika... 

KAKKOSTEN SHOWN!!!!

Aivan USKOMATTOMAN mahtavia kykyjä löytyi tanssista musiikkiin, sketseistä pöytätaputukseen...

Virolainen Marita tanssi (ainoalla hyvällä taustamusiikilla) skottilaistyyppisen modernin sotatanssin ihan MAHTAVAN upealla koreografialla

Paikalla oli myös Backstreet Boys esitttämässä suosituimpia hittejään...

Huumoria löytyi mm. eri maiden stereotypioiden herjaamisella (kuvassa Meksikon ja Israelin edustajia)

Yksi koulun parhaista akustisista kitaristeista päätti soitella "jolkotusmusiikkia" soitukuluilla väliroudauksien aikana. Parin otteeseen yleisö innostui taputtamaan ravitahtia käsillään ja tämä oli kakkosvuotisten mukaan PARAS esimerkki UWC-koulujen hengestä.

Aina elokuvien alussa kuultava Foxin logon taustafanfaaria seurasi pätkiä Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Pirates of the Carribbean- elokuvien teemoja. Viulisti oli itse tehnyt sovityksensa ja kitara oli mukana antamassa mukavaa potkua. Oli jännää huomata, kuinka klassisia soittimia arvostetaan täällä enemmän kuin sähköisiä.... Harmonikka, täältä tullaan!!

 Tanssiakin oli vaikka jos ja minkälaista. Tulista tangoa, afrikkalaista hyvän mielen hetkutusta, japanilaista poptanssia, heimojen sotarituaaleja, eurooppalaista ketkutusta, latinojen kuumaa huumaa ja tietenkin perinteistä kilpatanssia. Ilo oli katsella, kuinka liike yhdisti kansoja, eikä kukaan ollut toistaan huonompi. (Tosin eurooppalaisten tulkinta afrikkalaisesta takapuolenheilutuksesta oli aika alakuloista katseltavaa....)

On se mukavaa nähdä, kuinka rytmi vie mennessään!

AINOA esitys, jonka kuvaaminen oli täysin kielletty, oli parhaimmasta päästä. Jotta saisitte edes pienen aavistuksen mistä oli kyse, laitan tähän linkin. Sitä klikkaamalla pääsee katsomaan videopätkän lähes samanlaisesta koreografiasta:

http://www.youtube.com/watch?v=Ye0QdbMwMFU


Ja tosiaan mainittakoon, että meidän versiomme EI onnistunut yhtä hyvin... ;D

Mutta tässä kuulumiset tällä kertaa, palaillaan taas!!